Pirkan Kellon Aikarauta-blogi kävi tutustumisvierailulla Helsingin Malmin lentokentällä sijaitsevan De Motun kelloverstaalla. Halusin nähdä Pirkan Kelloon myyntiin tulevan DM-Z:n kellosepän pöydällä ja miksei vaikka jo mukaan Tampereellekin.
Pilottikelloja valmistavalla De Motulla on paja Malmin Lentokonehalli 1:n vanhassa instrumenttikorjaamossa. Brändille sijainti kentän laidalla on ollut täydellinen, sillä suomalaisen siviili-ilmailun siiven alla suunnitellut kellot ovat Suomen täysiverisimpiä pilottikelloja. De Motu käyttää pidempää nimeä De Motu Pilot Instruments ja tämä filosofia kantaa niin suunnittelussa kuin muotoilussakin.
De Motun primus motor on suunnittelija Valdemar Hirvelä, jolla on pitkä historia tekniikasta, muotoilusta ja kelloista. Ilmavoimien parissa Hirvelä on aloittanut huoltamalla hävittäjien avioniikkaa ja instrumentteja. Suunta ilmailuinstrumenttien pariin oli havaittavissa jo tuolloin. Myöhemmin miehen tie vei mm. TAG Heuerin ja Suunnon tuotekehitysprojekteihin, joihin osallistui myös Stepan Sarpaneva. Miehen salassapitovelvollisuuden takana on muutama aika mieletön kello.
Malmilla, lentokonehallin ovella minua on vastassa Hirvelä itse. Normaalisti talvella pienkoneita täysi hangaari kaikuu kolkkoa tyhjyyttä, sillä Helsingin kaupunki ei uusinut lentokoulujen ja muiden toimijoiden sopimuksia talvisäilytyksestä. Kaupunki aikoo rakentaa kentän tilalle asuintaloalueen ja häätää siviili-ilmailun kauas Kehä III:n ulkopuolelle mm. Tampereelle ja Lahteen. ”Onneksi valitus asiasta on edennyt ja toimeenpano on saatu keskeytettyä oikeuskäsittelyn ajaksi. Saatiin ehkä pari vuotta hengähdysaikaa.” Valdemar Hirvelä kuvailee tilannetta. Niin ilmailu kuin kellojen valmistus jatkuu Malmilla toistaiseksi, vaikka kirkkaan lentosään tiellä onkin ajoittaista myrskyrintamaa.
Kysyin Hirvelältä De Motun suuntimasta, mikäli Malmi lakkautetaan. Valdemar Hirvelä vastaa: ”Brändi hakee vähitellen kansainvälistymistä. Suomessa on ollut hyvä valmistaa De Motun laivuekelloja Malmilla, sillä sijainti kotimaassa toimii. Jos toisaalta aikoo valmistaa RAFille laivuekellon, silloin Made in Finlandista ei ole mitään apua. Onhan noita ulkomaan kenttiäkin mietitty, mutta kyllä me aiomme Malmilla pysyä niin pitkään kuin mahdollista.”
De Motulla on myös vahvat sidokset sekä siviili- että sotilasilmailuun. De Motu valmisti juuri kuvassa näkyvän laivuekellon Baltic Bees-taitolentoryhmälle jonka partnerina De Motu toimii. Lähellä oli myös ettei De Motu korvannut Breitlingiä Reno Air Races – kilpailun virallisena kellosponsorina, mutta Oris kiilasi viimeisellä pylonilla ohi.
Malmin lentokentän lopullista kohtaloa on tässä vaiheessa vaikea ennustaa, mutta De Motun tapaus on selkeämpi. Olipa tulevaisuuden lentosää millainen tahansa, De Motun paikka on kiitotien päässä, sillä vain sieltä pääsee lentoon.
Kyselen Pirkan Kellolla kuumeisesti odotetun DM-Z automaatin vaiheista, sattuisiko se olemaan jo valmiina. Valitettavasti kello oli vielä työn alla, sillä koneistojen kanssa on ollut hankaluuksia saatavuudessa. Etenkin ETA-koneistojen saatavuus takkuaa, mikä ei useimmille kelloalan ihmisille tule yllätyksenä. Swatch Group vahtii koneistojaan haukankatseella. DM-Z kelloihin on nyt valittu testien jälkeen Sellitan premium-top regulaation koneistot. Koneistosaatavuuden varmistamiseksi on aloitettu myös Soprodin vastaavan koneiston testaukset. DM-Z:n toimitukset etenevät siinä tahdissa kun kelloja saadaan valmiiksi. Ensimmäisenä työn alla ovat ennakkotilatut kellot ja sen jälkeen pääsevät jälleenmyyjät asiaan.
DM-Z:n jälkeinen tulevaisuus tietysti kiinnostaa niin Pirkan Kellolla kuin suomalaisia kelloharrastajia yleensä. Mitä seuraavaksi? ”Katsotaan nyt kello kerrallaan. Tällä hetkellä työstämme muutamaa laivuekelloa R42:sta. Jossain vaiheessa ehkä vuorossa on krono DM-Z:sta ja myös DMG:n pariin olisi tarkoitus palata”, Hirvelä maalailee. Nyt kun DM-Z on edennyt protosta tuotantomalliin, kello on vieläkin hienompi.
Muutokset ovat todella hienovaraisia mutta olennaisia. Taulu on nyt tummempi ja sunburst-hionta vähäeleisempi. Osoittimia ja niiden avauksia on suurennettu. Tämäkin yksityiskohta on hiottu yhteistyössä lentäjien kanssa. Ajatuksen taustalla on, etteivät osoittimet peitä Zulu-aikaa näyttävää kiekkoa. Instrumentin toiminta on tärkeintä, ulkonäköä unohtamatta. Kysyin kumpi on tärkeämpi, ulkonäkö vai funktio. Hirvelä vastaa: ”Sekä että. Kummastakaan ei voi antaa periksi, mutta iteroimalla nousee esiin yksityiskohtia jotka eivät toimikaan samalla tavalla kuin suunnitellessa.” Tästä esimerkkinä vaikkapa R42:n lugit. Alkuperäisen luonnoksen mukaan niissä oli vahvemmin lentokoneen laskutelineen rakennetta ja ne olisivat olleet sivulta auki keveyden vaikutelman vuoksi, mutta jo protossa oli huomattu että kokonaisuudesta tulee liian levoton. Verstaalla on esillä on useita kehitysversioita samoista kelloista joissa yksityiskohdat ovat hivenen edenneet kohti lopullista tuotantoversiota. Kellojen suunnittelu tapahtuu 3d-mallinnusohjelmilla ja vaikka esityskuvien renderöintiteknologia on jo pitkällä, ei materiaalien vaikutusta lopulliseen ulkonäköön voi täysin ennustaa. Lopputulos on kuitenkin kerta kerralta vaikuttavampi.
Visiitti venähtää, sillä kelloista ja ilmailusta olisi keskusteltavaa vaikka kuinka paljon. Vierailulla sain nähdä asioita joista sovittiin etten saa julkisesti kirjoittaa vaikka kuinka sormet syyhyäisivät. Enkä siis kirjoita. Kirjoitan vain että De Motua kannattaa seurata silmä kovana. Vaikka tällä kertaa en päässytkään lähtemään Malmilta kohti Pirkan Kelloa uuden DM-Z:n kanssa, siinä määrin mielenkiintoinen visiitti oli, että olen kiitollinen ja innostunut.
Samu Salmenkangas
Pirkan Kello Aikarauta
Käy vielä katsomassa kaupassamme olisiko uusi DM-Z jo saapunut. Kauppaan.
